rakkaudella minä

perjantai 9. maaliskuuta 2012

koodailusuunnitelmia ja piirtämistä

Illalla tapahtuupi pieniä muutoksia blogin suhteen. 
Ystäväni ja vuokranantajani tulee tänne meille vähän auttamaan mua koodaamisessa, koska oon ihan hukassa nyt oikeesti tän kanssa. Oon joskus saanut koodattua jotakin mitä haluan nyt pois enkä nyt sitten osaa tehdä sitä :--D Siksi Mari ryntää ritarillisesti apuuni. 

Minun päivääni ei tänään kuulu kamera tai muutenkaan mikään tekeminen.
Jostain kumman syystä tarrasin vanhaan piirustusvihkooni ja tsiikailin keskeneräiset muotokuvapiirustukset.... ja tein sitten pari tuntia yhtä loppuun.
En ole piirtänyt ikuisuuksiin kunnolla. Mä en väritä loppuun, teen vain ääriviivat, luonnostelen ja jätän mätänemään nurkkaan, joten tämä on ensimmäinen näinkin valmistunut työ luultavasti sen jälkeen kun muutin Helsinkiin keväällä 2010, enkä edes muista piirtelinkö sinä keväänä paljoa.
Sen jälkeen ei ole oikein ollut aikaa tai rauhaa sille. Mä tarvitsen musiikin, hyvän alustan ja täydellisen rauhan sille että pystyn tekemään ja näkemään työni kokonaisuutena. 
Mä nautin etenkin muotokuvien tekemisestä. Kyllä multa tulee omasta mielikuvituksestakin piirustuksia, mutta harvemmin uskallan laskea sitä puolta itsestäni kokonaan valloilleen, joten pitäydyn näissä muotokuvissa. 
Tässä nyt siis tämän päivän tulos, äläkää olko liian julmia sen suhteen - mä vasta uudelleen opettelen!

 alkuperäinen kuva
ja minun tekeleeni.

Mulla oli käytössä miljoona vuotta (siis oikeesti ,oon saanut nuo vesiliukoiset puuvärit varmaan vuonna 2007 joululahjaksi mummilta) ja niistäkin on osa kynistä hukkunut, siksi pienen pojan hiukset on minun piirustuksessa vaaleammat ruskeat kuin alkuperäisessä.
Ja tein tässä suuren virheen ihojen kanssa.
Naisen ihon alustin vaaleammalla tussilla ja koska tussit meni sekaisin tein pojan ihon alustavasti tummemmalla tussilla ja huomasin sen vasta liian myöhään. Pojan kasvot on kuitenkin väritetty pohjaltaan samalla kuin naisenkin.
Ja kans sellainen pikkuhuomio että on muuten eka piirustus minkä oon ikinä tehnyt lapsesta.
Ikinä.

Ei kommentteja: