IN-INxa

Miten mun tekeekin mieli aloittaa jokainen postaus "hellurei ja hellät tunteet" tai "heissuli vei"... Koita tässä nyt sitten keksiä jotakin muita fiksuja aloituksia kun nuo pyörivät päässä. Äsh. 

No. Alkoipa lupaavasti tämä. 

Tässä mä nyt kuitenkin oon. In Inxa, you could say. 

Kouvolaanhan tää nykyään kuuluu, kun se Kouvostoliitto nieli alaisuuteensa kaikki lähikunnat, mutta mulle ja Inksalaisille tää on aina vaan Inksa. Pienen pieni kylän pahanen mistä on mun isä ja isän äiti kotoisin.

Ja ehkä pappakin. Jaa, en ole pahemmin perehtynyt tähän. Meidän suku on vähä monimutkainen ja sieltä täältä joka paikkaan levinnyt niin oikein pysy perillä. 

Sen tiedän kuitenkin että mummin suku on Karjalasta. Sen se kertoi tänään. 

Elikäs mummin luona ollaan. Monican kanssa suunniteltiin tätä pitkäääään ja nyt täällä. Vihdoinkin laatuaikaa tyttöjen kesken, vain täti Stiina puuttuu (;. Ensi kerralla sitten varmasti. 

Ollaan keskusteltu mm. yhteisestä reissusta ensi kesänä Italiaan ja Miehikkälän mökin ostamisesta takaisin Kärkkäisille. Pitää vain ylipuhua neljä muuta serkusta tähän mukaan. 

Mä niin haluaisin kertoa ja näyttää, ylipäätänsä jakaa ihmisille sitä mitä Miehikkälän mökillä oli ja tapahtui mun lapsuudessa, mutta mulla ei ole kuvia eikä videoita sieltä. On olemassa yksi video juhannukselta 2000 jotakin missä mä soudan ensimmäistä kertaa jokea laidasta laitaan kun ei ihan se suoraan meneminen onnistunut. Tai se video missä kaikki meidän mökkiseurueelta esiintyi jonain laulajana. Oli peruukit ja taustalaulut ja kaikki. Itsehän olin Avril Lavigne ja voin kertoa että materiaali saisi teidät kusemaan allenne kun nauraisitte niin hillittömästi. Mutta ei. Ne on kaikki jossakin ne videot.

Kuvat on äidillä, jossakin, mutta valokuvaalbumeissa. Saisin muutaman kuvasen skannailla eikä mulla ole skanneria. Joten eiköhän luovuta tästä ideasta ja tyydytä vaan siihen uskomaan kun sanon että mun lapsuus Miehikkälässä oli aivan yksinkertaisesti mahtava. Oikea kultalusikka perseessä -tyyppinen tapaus olen, myönnetään!

Eilen ei kuitenkaan ihan tuntunut siltä. Aamu kuudelta herätys ja suoraan vesisateeseen. Pääsin kouluun vähän opiskelemaan anatomiaa, ah ah. Onneissani sieltä jatkoin matkaani, sateessa edelleen, kohti töitä. Töissä oli puurojuhla eli hallittua kaaos ja monta pikkutonttua juoksentelemassa jaloissa. Jäin töihin tunniksi vain hengailemaan, koska mua ärsytti ajatus koulusta niin .... perkeleesti. Sori, mutta sitä ei voi mitenkään sensuroida tai kirjoittaa mukavemmin. Koulussa ei ihan informaatio kulje, mun luokkalaiset on sieltä ja syvältä (jos satutte lukemaan niin oikeesti hv) eikä noi opinnotkaan oikein tunnu maistuvan verrattuna töihin, mitä taasen rakastan. Koulussa on vaan kuitenkin käytävä ja sinne sitten jatkoin matkaani, vain hakeakseni luumonisteen. Sitten kävin Kiasmalla hakemassa tavarat Erikalta ja syömässä ja eikun takas töihin. 

Töiden jälkeen pääsin lähtemään expressvuorolla Kotkaan missä isä mua odottikin ja näin me sitten ajettiin ja saavuttiin tänne mummilaan missä serkkutyttö Monica jo mua odotteli.

Tänään mä heräilin vastaleivotun pullan tuoksuun ja oon syönyt niin törkeen hyvää kanapastaa etten oo koskaan syönyt. Valokuvia on otettu, minusta lähinnä koska Monica ei suostu mun malliksi. Kurjaa teille että joudutte nyt sitten katsomaan vaan mun naamataulua. Hää-hää!

 ..Sukuvika..

 Inkeroisen keskusta....

Oikeesti, love her. Paras serkku ikinä.

Nyt mä juoksen katsomaan Herculeksen lopun mummin ja serkun väliin. Heidå.

formspring.me

Ask me questions about ;););)) http://www.formspring.me/idolar

flush and go

Mun erorituaaleihin on niin kauan kuin muistan, hiusten muokkaaminen eron jälkeen täysin uuteen uskoon.

Tällä kertaa tuli sitten eteen sellainen tilanne että ei riittänyt kaupan valmisvärit ja no. Varasin ajan kampaamoon. Kalliiseen kampaamoon.

No kuitenkin. Mä en kampaajalla käy oikeastaan ikinä. Oon käynyt elämäni aikana ihan kunnon kampaajalla neljä kertaa. 

Mä astelin sinne perjantaina pää ihan tyhjänä (ja räjähtäneen näköisenä, myönnetään) ja istuin penkkiin eikä mulla ollut yksinkertaisesti mitään hajua mitä päälle tehtäisiin. Olin varannut ajan leikkaukseen ja kahteen väriin, joten pientä hahmotelmaa oli ja alkoi sitten hiljalleen kehittymään mun ja kampaajan mielessä ihan kunnon ideaksi. 

Ensin valittiin väri; pohjaksi tumma ruskea ja vaaleita raitoja. 

Malli sama kuin alku kesästä.

Ja sitten vain napsittiin ja värjäiltiin ja tädäää.

Mulla on kerrankin hiukset hyvin.

Kalliisti, mutta hyvin.

Huh.

Mä tykkään.

Ps. Huomatkaa hieno otsikointi.

en keksi otsikkoa

Mä rohkenen väittää että joku syö mun vuorokaudesta tunteja oikein urakalla. Nukkumatti on mun pääepäilty. Mä nukun aivan törkeitä unia aina kun unta saan ja kun herään mä matkaan duuniin ja sieltä kun tuun niin meen takaisin nukkumaan. Sound good? It isn't.

Mä en kuukauteen nähnyt mun frendejä (paitsi Maria ja Erikaa) ja mä en muista milloin viimeksi mä oon käynyt mun perheen luona! 

Nyt mä hoidan nuo molemmat pois alta. Keskiviikkona kävin onnittelemassa mamaa 19 vuodesta ja samalla jättämässä hyvästejä sille paikalle. En ajatellut mennä sinne enää, katsoo sitten mannerheimintie kutosessa miten asiat on. 

Tänään mä taasen otan bussin alleni ja matkaan Kotkaan. Mä en yksinkertaisesti jaksa olla enää täällä. Ja tällä tarkoitan pk-seutua sekä tätä asuntoa. 

Ai miksi? 

Katsokaa!

 Vessa. Keittiön lisäksi ainoa joka on asumiskelvollinen. Se on vielä kesken, kun ne vessakamat ei sittenkään tullut tällä viikolla. Oh well, ens viikolla sitten suihkuverhoa yms.

 Hei, tästä kuvasta tulikin mieleeni, että haa-haa multapa on lähtenyt duunin ja alkoholin poisjättämisen takia n 10kg. Mitkään housut ei tunnu pysyvän enää jalassa D:

 Niin ja jos joku  A tätä eksyy lukemaan niin ihan pikku vinkkinä voin kertoa että mua hieman ärsytää tuo myy-pyyhe tuossa ja se käyttämätön hammasharja :3

 Noni. Tämä tässä siis on minun huone. Kuten näette täällä on kaikki tavarat vielä hujan hajan ja osa itseasiassa vielä parvekkeella tuulettumassa. Ollut jo pari viikkoa........

Jos sitä ens viikolla sais jo Erikan tavarat ja mun tavarat eroteltua ja siirrettyä oikeisiin huoneisiin.

Tästä kuvasta ei nyt saa ihan oikeata kuvaa mittasuhteista, koska tää on oikeasti ISO tää huone :D

 Tää Eekan huone ei oo niin iso, mutta tässä kuvassa ei näy ees ne hienot vaatekaapit mitkä se saa....

 Jep. Tässä kunnossa on meidän eteinen. Tyhjältä näyttää, mutta jos sitä ikeasta sais haluamansa tossa ens viikolla niin tää ois kans sitten kunnossa. Tuo valkea tuossa seinään nojaamassa on muuten mun ovi. Ei osata laittaa sitä paikoilleen... :D

 Ja keittiö, Erikan valtakunta. Hienosti pullokassit sieltä loistaa jotka on btw Marin jäljiltä suurin osa. 

Jos sitä kauppaan niitäki joskus veis..

 Hienosti onnistuin sensuroimaan nuo suurimmat tiskit tuosta... :D

Mutta kuitenkin ylpeydenaiheeni; tiskikone <33

Tämä on yhtä kaaosta täällä as you can see. Parempaan suuntaan kuitenkin pyritään jatkuvasti. Jos Nukkumatti palauttaisi mulle mun aikaa niin mä voisin jopa tehdä tälle kämpälle jotain, enkä vain nukkuisi kuten nyt..

Tää tyttö lähtee nyt hipsutellen töitä kohti, jonka jälkeen suuntana toinen koti.

Kotkalaiset, ottakee yhteyttä! (kyllä muutkin saa...ehkä.)

Huomenta

Ettepäs ikinä arvaa mistä teille postailen tällä kertaa :D

En nimittäin taida ihan itsekään tietää. Jossakin Jyväskylän ja Korpilahden välimaastossa taidetaan mennä, mutta en mene vannomaan. 

Oon paluumatkalla mun viikonloppureissulta jälleen. Hieman ottaa taas sydämestä kun jättää puolikkaan itsestään monen sadan kilometrin päähän, mutta neljä hassua yötä ja käyn hyvällä tuurilla hakemassa vaimokkeen toisille suunnille. 

Bussikuski on vahvasti nikotiiniriippuvainen enkä mä ymmärrä miksi ihmeessä nää patterit huutaa ihan täysillä täällä. Talvella niitä ei voi käyttää ja kesällä ne on täysillä. Okei nyt ei enää ole kesä, täällä Keski-Suomessa ainakaan, mutta aika tarpeettomat nuo silti on, noin kuumana ainakin.

Mun halloween oli ja meni todella lamesti verrattuna esim viime vuoteen, jolloin tuli tehtyä kaikkea tyhmää mitä tyhmemmän näköisten ihmisten kanssa. Muistikuviin kuuluu karmea pinkki-keltainen veriroiskeita täynnäoleva cheerleader sekä hetero Moona, joka iski kuitenkin itselleen naisen :D

Tänä vuonna vietin edeltävän viikonloppuni kiltisti kotona tehden muuttoa ja tänä viikonloppuna kävin kuukauteen ensimmäisen kerran baarissa, täysin selvinpäin. 

Katseltiin tyttöjen kanssa hetki lateksiasuisia poliiseja yms. ja tultiin siihen tulokseen että helvettiin sieltä ja äkkiä. Ei ihmiset oikeasti tajua miten typeriltä ne näyttää kännissä.. Ei jaksa yksinkertaisesti katsoa sellaista, no suoraan sanottuna paskaa. Miettikäähän ihmiset hieman.

Voin itse sanoa että multa ainakin tipahti arvostus muutamaa kaveria kohtaan täysin kun vähensi omaa alkoholin käyttöä. Jos päästä löytyy se yksi herne niin uskokaa, sitä ei kannata uittaa aika ajoin prosenteissa. Se ei nimittäin kertoudu siitä vaan nimenomaan päinvastoin. 

Se nyt tästä paasauksesta tältä erää. 

Kerron teille yhden tosi jännän jutun. 

Tossa kesällä mä näin painajaista, mikä ei sinänsä ollut mikään uusi juttu silloin. 

Tämä uni kuitenkin jäi mieleeni, jostain kumman syystä. 

Mä olin bussissa matkalla Astan luokse, mutta jostain syystä jäin bussista aiemmin pois odottamaan Erikaa. Siellä paikan päällä tapahtui vaikka ja mitä, mutta matkan jatkuessa kohti Karstulaa tajusin että nyt ollaan ihan hukassa. Me liftattiin ja päästin johonkin pieneen kaupunkiin, jossa me mentiin baariin missä taasen törmättiin mun isään ja Esaan (kaveri). 

Muutama viikko sitten kun menin Astan luokse tauon jälkeen, bussi ajoi tuon aiemmin mainitun Korpilahden kautta ja mä väitän että tuo kyseinen kaupunki oli tässä mun unessa. Äsken kun ajettiin siitä taas ohitse huomasin muistavani ihan selkeästi järven takana, ylämäen kaupan vieressä ja sen pienen bussiaseman siinä kaupan pihassa. 

Painajaista aiemmin kesällä mä matkustin yhtenä yönä pois Jyväskylästä ja nukuin koko matkan todella katkonaisesti, enkä muista matkasta paljoakaan, mutta mä uskoisin bussin kulkeneen silloin tätä samaista reittiä. Mä oon sitten unissani vaihtanut asentoa ja aukaissut silmät ja vähän katsellut ympärilleni ja maisemat jääny mun alitajuntaan noinkin hyvin. :D Ei ehkä kuullosta kauhean erikoiselta, mutta voin kertoa että oli jännä fiilis. Vähän kuin deja vu, muttei kuitenkaan.

No mutta. Mitäpä teille kertoilisi vielä, kun tätä aikaa tässä on vaikka muille jakaa. Onneksi on uusi kone niin pystyy tekemään postauksia tälleen bussissakin kun kone toimii ilman virtajohtoa eikä sammu ihan heti. 

 Oli hyvä hyvä ostos. Ei kaduta. 

Kotona mua sitten odottaakin muutama muu hyvä ostos, jotka on vailla paketointia ja viimeistelyä. 

Viime viikolla tuli tilattua n.160 valokuvaa, joten niitä odotellessa. Musta on yhä todella jännä miten muutto söi mun 500 kehitettyä valokuvaa.... Ehkä ne putkahtaa ensi viikon aikana esiin, aivan kuten kylpyhuonetavaratkin. Täytyykin muistaa käydä ostamassa parisuhdetavaroita, eli hammasharjamuki hammasharjoineen ja myy-pyyhe muruselle.

Lupaan laitella kuvia heti kun asunto on yhtään näyttökuntoinen. Ja siitäpä puheenollen voisinkin vilkaista hieman ikean sivuja. Haluttais Erikan kanssa laittaa eteinenkin kuntoon tässä hiljalleen niin ois yhteiset tilat hoidossa eikä jäisi kun ne omat huoneet ja parveke laittamatta. Parvekkeellekkaan ei tule kun pienet kalusteet ja jouluvalot tsägällä jos oikein joulumieliseksi ryhdyn.

Tiedättekös muuten.. Jokunen hetki sitten sain tietää että paju on puu eikä vain puska. Muutama viikko sitten nämä bussimatkat välillä Hki-Jkl valaisi minulle Himoksen sijainnin. Ajettiin siitä juuri ohi ja tuli kauhea hinku jo lumeen! Tulisi jo niin ei olisi iltaisinkaan niin pimeää ja kolkkoa..

Mun elämää muuten ei kuulu mitään uutta. Ulkonäkö on mitä on nykyään. En oikein tunne itseänikään peilistä enää, mutta se ei tarkoita ettenkö viihtyisi tässä uudessa ulkomuodossa uudessa elämässäni. 

Tuntuu hiljalleen siltä että kaikki asiat on järjestyneet parhain päin ja parempaa kohti vain koko ajan ollaan menossa.

Oon saanut kasattua kaikki palaset yhteen ja nyt vaan liimaillaan niitä kokoon ja niistä muodostuu joku päivä täysin ehjä elämä, enkä mä enää ikinä anna sen mennä rikki.

Tässä kaikki tällä kertaa. Meikä kuittaa Jämsästä! Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille.